Vuorovaikutus ja osallistuminen

 
 

vuorovaikutus ja osallistuminen

Maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL), joka on tullut voimaan 1.1.2000, on noudatettava alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä. Kaavoitustyön vuorovaikutteisuutta osallisten kanssa on lisätty laissa osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) myötä.

Vuorovaikutus voidaan järjestää kuhunkin kaavoitustilanteeseen sopivalla tavalla.
Kaavoituskatsauksen tarkoituksena on laajentaa kuntalaisten tiedonsaantia ja osallistu­mismahdollisuuksia kaavoitukseen.

KAAVOITUSKÄSITTEITÄ

Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 1§)
Lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään kestävää kehitystä. Alueiden suunnittelussa, rakentami­sessa ja käytössä on noudatettava tämän lain säännöksiä.

Kaavoituskatsaus (MRL 7§)
Kaavoituskatsaus on vuosittainen julkaisu, jossa kuvataan vireillä olevat kaavoitushankkeet. Kat­sauksesta kuntalaisilla on mahdollisuus saada keskitetysti tietoa siitä, millaiset kaavoitusasiat heitä paraikaa ja lähitulevaisuudessa koskevat.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL63§)
Kaavan vireilletulon yhteydessä laadittava suun­nitelma, jossa kerrotaan kaavan lähtökohdista, vuorovaikutusmenettelyistä sekä vaikutusten arvioinnista.

Osallinen (MRL 62§)
Osallisia ovat kaikki, joiden oloihin kaavoituksella vaikutetaan. Yksi tulkinta osallisen käsitteelle on, että osallinen on jokainen, joka itsensä sellaiseksi tuntee. Osallisille ilmoitetaan kaavoituksen vireil­letulosta lehtikuulutuksella. Kaavaluonnoksen nähtävänä olosta ilmoitetaan maanomistajille ja naapureille kirjeitse ja muille osallisille lehtikuu­lutuksella. Osallisia ovat:

Kaava-asiakirjat
Asemakaava koostuu kartasta ja kaavamerkin­nöistä ja määräyksistä, jotka muodostavat lain­mukaisen asiakirjan, jota on noudatettava. Ase­makaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaa­van lähtökohdat sekä perustellaan kaavan ratkai­sut. Kaavaan voi liittyä myös alueellinen raken­nusjärjestys, rakennustapaohjeita sekä inven­tointeja ja selvityksiä.

Selvitykset (MRL 9§)
Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeelli­sessa määrin selvitettävä suunnitelman toteutta­misen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yh­dyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset.

Maankäyttösopimus MRL 91 b §
Maankäyttösopimus tehdään tarvittaessa kunnan ja yksityisen maanomistajan välillä. Sopimuk­sessa sovitaan maanomistajan omistaman alu­een asemakaavoituksen käynnistämisestä sekä kaavan toteuttamisen aikataulusta, yhteistyöstä sekä kustannusvastuista.

Maankäyttösopimus voidaan osapuolia sitovasti tehdä vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Tämä ei koske sopimusten tekemistä kaavoituksen käyn­nistämisestä.

Kaavoituskustannukset (MRL 59§)
Kunnalla on oikeus periä maanomistajalta tai maan haltijalta kaavan laatimisesta, selvityksistä ja käsittelystä aiheutuneet kustannukset, jos asemakaava tai kaavan muutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomista­jan tai maan haltijan aloitteesta.

Yhdyskuntalautakunta (YLA)
YLA on lautakunta, joka käsittelee kaava-asiat luonnosvaiheessa sekä ehdotusvaiheessa, jos kaava on oleellisesti muuttunut.

Kaupunginvaltuusto hyväksyy
vaikutuksiltaan merkittävät asemakaavat sekä yleiskaavat

Kaupunginhallitus hyväksyy
muut kuin merkittävät asemakaavat

Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökes­kus (Hämeen ELY-keskus)
Alueellinen ELY-keskus valvoo mm. valtakunnal­listen alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) toteutta­mista. Tarvittaessa kaavasta järjestetään viran­omaisneuvottelu alueellisen ELY-keskuksen kanssa. ELY:ltä pyydetään lausunto merkittävistä kaavahankkeista. ELY-keskus voi tehdä kunnalle oikaisukehotuksen hyväksytystä kaavasta.

 
 
Lomakkeet
 

Lomakkeet

 
 
Linkit
 

Linkit