Uutiset

Kaupunginjohtajan katsaus

Vuoden 2021 talousarvion valmistelua on leimannut covid-19 -epidemia ja siitä johtuva kuntatalouden yleinen epävarmuus. Valmisteilla olleet valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspalveluihin ja Assi -sairaalaprosessiin sekä maakuntahallintoon liittyvät uudistukset ovat myös leimanneet kuluvaa vuotta.

Maaliskuussa alkanut koronapandemia on kuitenkin epävarmuustekijänä täysin poikkeuksellinen. Suomessa ja maailmalla eletään nyt pandemian toista aaltoa eikä kysymykseen pandemian kestosta ole mahdollista saada yksiselitteistä vastausta. Uutiset rokotteiden kehittämisestä luovat kuitenkin uskoa tulevaan.

Kuntatasolla vaihtoehdoksi jää oman toiminnan resursointi ja suunnittelu niin, että poikkeustilanteesta huolimatta kuntalaisille kyetään järjestämään peruspalvelut sujuvasti ja ennen kaikkea niin asukkaiden kuin henkilöstönkin terveys huomioiden. 

Talousarviovalmistelussa koronapandemiatilannetta on tarkasteltu ensisijaisesti talouslukujen kautta. Kulunut vuosi on osoittanut, että akuutti koronatilanne kuormittaa luonnollisesti terveyspalveluja sekä kasvattaa samalla hoito- ja palveluvelkaa, kun ei-kiireelliseksi luokiteltuja toimenpiteitä joudutaan siirtämään. Yleinen valtakunnallinen arvio jo tällä hetkellä on, että hoitojonojen purkamiseen kuluu vuosia. Koronatilanne vaikuttaa myös sosiaalipalvelujen kysyntään, sillä yleinen epävarmuus, siirtyminen etätöihin, etäopetusjaksot, kokoontumis- ja liikkumisrajoitukset sekä työllisyystilanteen heikkeneminen ovat kasvattaneet monien henkistä kuormaa ja vaikuttaneet arjessa jaksamiseen. 

Toisaalta taas on nähtävissä, että monien kaupungin järjestämien palveluiden käyttö on korona-aikana vähentynyt, jolloin esimerkiksi tuottojen budjetointi tulevalle vuodelle on aiempaa vaikeampaa. Näin on käynyt erityisesti liikuntapalveluissa. Koronatilanteeseen liittyen julkisuudessa käyty keskustelua siitä, onko meillä enää paluuta niin sanottuun vanhaan ”normaaliin”? Vai onko yhteiskunta siirtymässä uuteen aikaan, johon kuuluvat etäopetus, etätyö, jatkuvasti lisääntyvät sähköiset palvelut sekä muutokset niin työ- kuin vapaa-ajankin matkustamisessa. Tähän uuteen normaalin meidän on valmistauduttava ja katsottava pitkälle tulevaisuuteen, kun mietimme esimerkiksi kaupungin palveluverkkoa ja sähköisten palvelujen lisäämistä. Uusi ”normaali” on yrityksille myös mahdollisuus kehittää uutta liiketoimintaa sekä kaupungille tilaisuus etsiä uusia avauksia elinkeinoelämään ja kuntalaisten hyvinvointiin liittyen. Tulevaisuuden tutkijat eivät enää puhu etätyöstä vaan uudesta tavasta tehdä työtä. 

Kaupungille on tärkeää, että muuttuvassa toimintaympäristössä sillä on selkeä suunta ja strategia. Forssaan kaupunginvaltuuston hyväksymä uusi kuntastrategia on voimassa vuoteen 2030 asti. Uskon, että saamme siitä hyvät työkalut uusien toimintatapojen suunnitteluun. 

Uskon edelleen, että yhdessä olemme enemmän ja toivon koko maakunnan kohtaavan tulevan vuosikymmenen haasteet yhdessä. Forssan kaupunkiseudulla on jatkettu seutuyhteistyötä. Merkittävistä muutoksista toimintatapoihin ei olla päätetty. Suurimmat muutokset kuluvan vuoden aikana ovatkin tapahtuneet seudun kuntien virkamiesjohdossa. 

Talousarviovuoteen ja taloussuunnittelukauteen eli vuosiin 2021-2023 osuu monia toimintaympäristöön liittyviä muutoksia ja epävarmuuksia, joilla on oleellista vaikutusta kuntien ja myös Forssan kaupungin talouteen. Keskeisintä kuitenkin on miten
 covid-19 -epidemia saataisiin taltutettua vuoden 2021 aikana. Maan hallitus ei voi loputtomasti tukea kuntataloutta velkarahalla.  

Kaupungin vuoden 2021 talousarvio on tasapainossa ja ylijäämäinen. Valtuuston asettama raami oli tiukka ja vaati kaikilta toimialoilta asioiden perinpohjaista miettimistä. Ilman vuonna 2018 perustettua Pärjäävä Forssa -ryhmän esityksiä sekä valtion ylimääräistä tukea tähän ei olisi päästy. Ensiarvoisen tärkeää on, että sovituista säästöistä pidetään kiinni. Pärjäävä Forssa 2 -ohjelman muoto ja malli tarkentuu vuoden 2021 alussa ja tulee vaatimaan myös Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän vahvaa panosta.

Kaupungin toimintamenot ovat 128,1 miljoonaa euroa ja toimintatulot 27,1 miljoonaa euroa. Vuosikate on 7,4 miljoonaa euroa eli 439 euroa/asukas. Talousarvio on ylijäämäinen 0,9 miljoonaa euroa. Kaupungin lainamäärä nousee ja on vuoden 2021 lopussa vajaat 2.600 euroa/asukas ja suunnittelukauden lopussa vajaat 3.000 euroa/asukas eli hieman alle maan keskiarvojen. 

Palvelutehtävän turvaamiseksi kaupunki tarvitsee hyvän ja motivoituneen henkilöstön. Tänä poikkeuksellisena vuonna olemme osoittaneet, että pystymme muuttumaan ja huolehtimaan palvelutehtävästämme, vaikka pelin säännöt muuttuisivat. Päätökset tehdään yhdessä luottamushenkilöorganisaation kanssa. Virkamiesten tehtävänä on valmistelu sekä täytäntöönpano ja luottamushenkilöiden tehtävänä on päättää. Pidetään yhdessä hyvää huolta kaupungistamme. Tämä talousarvio antaa siihen hyvät lähtökohdat.

30.11.2020

Jari Kesäniemi

kaupunginjohtaja

kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi, puh. (03) 4141 5260, 050 564 0001,
sähköposti jari.kesaniemi(at)forssa.fi

talousjohtaja Leena Järvenpää, puh. (03) 4141 5210, 050 564 0006,
sähköposti leena.jarvenpaa(at)forssa.fi

LIITE:

 Forssan kaupungin talousarvio 2021 (pdf)