Uutiset
07.06.2024
Liikkeen lisäämisen ja liikunnanharrastamisen edistämisen tärkeimmät toimenpiteet tehdään paikallistasolla
Kuntien liikuntatoimien yhteinen tiedote: Liikkeen lisäämisen ja liikunnanharrastamisen edistämisen tärkeimmät toimenpiteet tehdään paikallistasolla
Kuntien lakisääteisenä tehtävänä on luoda yleisiä edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle järjestämällä liikuntapalveluja eri kohderyhmät huomioon ottaen, tukemalla liikunnan ja urheilun kansalaistoimintaa sekä rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Kunnilla on harkintavalta päättää, missä laajuudessa ja millä tavoin palveluja järjestetään.
Liikunta on suomalaisten suosituin harrastus. Valtaosa ihmisten liikkumisesta tapahtuu rakennetuilla reiteillä, laduilla, kentillä, puistoissa ja halleissa. Liikunnan ja ulkoilun olosuhteiden rakentaminen, kehittäminen ja ylläpitäminen ovat kunnallisen liikuntatoiminnan perusta. Suomessa on noin 42 500 liikuntapaikkaa, joista 72 % on kuntien rakentamia ja ylläpitämiä. Saavutettavat ja eri kohderyhmiä yhdenvertaisesti palvelevat liikuntapaikat ulkona ja sisällä mahdollistavat niin omaehtoisen liikkumisen ja liikunnanharrastamisen kuin organisoidun liikunnan ja urheilun.
Kunnat tarjoavat runsaasti maksuttomia liikkumis- ja liikuntaolosuhteita; lisäksi maksullisten liikuntapaikkojen käyttöä subventoidaan erittäin vahvasti. KuntaLiike-verkostossa tehdyn selvityksen mukaan esimerkiksi uimahallien käyttökustannuksista katetaan asiakasmaksuilla noin 32 %. Kunnallisten liikuntapaikkojen käytön hinnoittelulla mahdollistetaan liikunnanharrastamisen edullisuus.
Suomen kuntien yhteenlasketut liikunnan käyttötalous- ja investointimenot ovat noin 1 miljardi euroa vuosittain. Valtionosuudet kuntien liikuntatoimeen kattavat noin 2 % ja maksutuotot noin 18 % kuntien liikuntatoimen käyttökustannuksista: kuntien omilla verotuloilla katetaan siis 80 % liikuntatoimien käyttökustannuksista. Liikuntapaikkarakentamiseen myönnettävien valtionavustusten osuus kaikista tukea saaneiden rakentamishankkeiden kokonaiskustannuksista on noin 10 prosenttia. (Liikuntatoimi tilastojen valossa 2022.)
Huolimatta kuntien panostuksesta olosuhteisiin liikkumattomuus lisääntyy ja vapaa-ajan harrastaminen polarisoituu. Tästäkin johtuen kuntien liikuntatoimien vastuu on kasvanut entisestään varsinkin liikkumisen ja arki- ja hyötyliikunnan edistämisessä. Liikkuminen ja liikunta ovat kiistattomasti perusta ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle; samoin kuin työ- ja toimintakyvylle ja jopa kriisinkestävyydellekin.
Liikunnallisen elämäntavan edistämisen tärkein työ tehdään paikallistasolla. Kuntien liikuntatoimet eivät voi yksin vastata liikkumattomuuden ja liian vähäisen liikunnan haasteisiin. Tähän työhön tarvitaan kuntien kaikkien hallintokuntien lisäksi muut paikallistason toimijat, mukaan lukien urheiluseurat ja muut yhdistykset, yritykset sekä hyvinvointialueet.
Valtakunnallisen ja alueellisen tason toimijoilta tarvitaan ennen kaikkea paikallistason toiminnan tukemista viestintä ja koulutuspalvelujen avulla. Liikunnan, urheilun ja kaikenlaisen liikkeen lisäämisen ratkaisevimmat resursointipäätökset ja toimenpiteet tehdään jatkossakin paikallistason arjessa: kuntien ja kaupunkien päätöksenteossa sekä niiden yhdistys- ja yritysverkostoissa.
Kuntien liikuntatoimien yhteisen julkilausuman ovat allekirjoittaneet seuraavat 48 liikuntapalveluista vastaavaa viranhaltijaa:
Tarja Loikkanen, Helsinki
Martti Merra, Espoo
Jukka Etu-Seppälä, Tampere
Veli-Matti Kallislahti, Vantaa
Niina Epäilys, Oulu
Markus Kalmari, Turku
Anna-Leena Sahindal, Jyväskylä
Aleksi Nyström, Lahti
Petteri Lahti, Pori
Teemu Mäkipaakkanen, Kouvola
Timo Heinonen, Joensuu
Pasi Koistinen, Lappeenranta
Jari Pekuri, Hämeenlinna
Mika Lehtonen, Vaasa. Jari Mäkelä, Seinäjoki
Pekka Hämäläinen, Rovaniemi
Tiina Juhola, Mikkeli
Marjo Rantala, Porvoo
Antti Mattila, Salo
Tommi Lanki, Kotka
Lotta Nyqvist, Kokkola
Jarmo Vakkila, Hyvinkää
Tony Konkola, Järvenpää
Risto Kanerva, Tuusula
Ari Rajamaki, Rauma
Eeva Saarinen, Kerava
Hanna Murotie, Nokia
Sini Aalto, Ylöjärvi
Markus Rantsi, Riihimäki
Sari Sarpaneva, Vihti
Henna Jääskeläinen, Imatra
Kati Hämäläinen-Myllymäki, Lempäälä
Toni Ojala, Raahe
Katriina Sahala, Sipoo
Pekka Partanen, Iisalmi
Annukka Siltakorpi, Kurikka
Maija Puolakanaho, Naantali
Kirsi Forsell, Hamina
Pauliina Jolanki, Forssa
Inkeri Jortikka, Janakkala
Joose Kemppainen, Ylivieska
Sari Jormanainen, Kontiolahti
Ossi Pulkkinen, Sotkamo
Janne Laamanen, Liminka
Jari Ahvenjärvi, Mänttä-Vilppula
Jari Salmela, Hattula
Heli Peltola, Keuruu
Roope Marski, Orivesi