Forssa on mukana UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallissa, jossa pidetään erityisesti huolta lasten oikeuksista. Forssa sai tästä tunnustuksen jo vuonna 2017 ja uudelleen vuonna 2020. Kolmannen tunnustuksen Forssa sai vuonna 2026. Mallissa kaupunki miettii ja ratkaisee, miten lasten elämä voisi olla vielä parempaa, tekee suunnitelmia sen saavuttamiseksi ja seuraa, miten asiat toteutuvat. Tavoitteena on, että jokaisella lapsella olisi hyvä ja turvallinen elämä, nyt ja tulevaisuudessa.
Forssassa korostetaan, että jokainen lapsi on tärkeä, erilainen ja yhtä arvokas. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsiin, jotka tarvitsevat enemmän tukea. Lapsille opetetaan hyviä tunne- ja kaveritaitoja, kiusaamista ehkäistään ja yhteishenkeä vahvistetaan. Työtä ei tehdä yksin, vaan mukana on monia aikuisia ja yhteisöjä, kuten kouluja, seurakunta, harrastusryhmiä ja nuoriso- sekä Lasten Forssa-valtuusto – kaikki yhdessä lasten hyvinvoinnin puolesta.
Toimintamallissa kaupunki tunnistaa kehittämisen kohteet lasten ja nuorten oikeuksissa, määrittelee tarpeelliset toimet oikeuksien toteutumiseksi sekä seuraa järjestelmällisesti työn edistymistä ja tuloksia. UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli kahdessa minuutissa:
Mikä LastenForssa on?
LastenForssa tarkoittaa sitä, että Forssassa tehdään tietoisesti ja tavoitteellisesti töitä sen eteen, että jokaisella lapsella ja nuorella on hyvä elämä. Työ perustuu UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malliin, jossa kunta kehittää toimintaansa ja palvelujaan niin, että lasten oikeudet toteutuvat arjessa mahdollisimman hyvin.
Forssa on saanut Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen pitkäjänteisen työn myötä. Forssan visiossa ja Lapsiystävällinen kunta -mallin toimintasuunnitelman tavoitteissa korostetaan jokaisen lapsen osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja ainutlaatuisuutta.
Lapsen oikeudet kunnassa:
Lasten kuuleminen ja osallistuminen
LastenForssassa lapset eivät ole vain mukana sivusta, vaan he saavat osallistua ja kertoa näkemyksensä heihin vaikuttaviin asioihin. Lapsilta ja nuorilta kysytään, mitä he ajattelevat päiväkodista, koulusta ja vapaa-ajasta, harrastuksista ja heidän vastauksiaan kuunnellaan ja hyödynnetään oikeasti. Näin aikuiset oppivat, mikä lapsista on tärkeää ja miten asioita voidaan tehdä paremmin. Lapset siis auttavat itse rakentamaan omaa arkeaan ja kaupunkiaan.
Tärkeä osa LastenForssaa ovat myös teot, niin pienet kuin suuretkin. Se tarkoittaa esimerkiksi ystävällisiä sanoja, reilua kohtelua, turvallisia paikkoja leikkiä sekä aikuisia, jotka ovat läsnä ja auttavat. Kun jokainen tekee oman osansa, syntyy hyvä ja välittävä ilmapiiri. LastenForssassa uskotaan, että jokainen teko merkitsee ja että yhdessä tekemällä arjesta tulee parempaa kaikille lapsille.
Lapsiystävällisyystyötä Forssassa koordinoi LYK-koordinointiryhmä, jossa on edustus kaupungin toimijoiden ohella Forssan seurakunnasta, Forssan MLL:n paikallisosastosta, Forssan nuorisovaltuustosta, Loimi-Hämeen koulutuskuntayhtymästä, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, urheiluseuroista ja poliisista.
Leila Grönholm, kaupunginpuutarhuri
Antti Heinilä, tekninen johtaja
Pauliina Jolanki, liikuntapäällikkö
Tiina Kemppainen, hyvinvointi- ja kehityspäällikkö
Elitsa Känkänen, MLL:n Forssan paikallisyhdistys
Joonas Lehtinen, viestintäsuunnittelija
Marjut Leino, Pihakoivun päiväkodin johtaja
Jaakko Leskinen, hallinnon asiantuntija
Jari Marjamäki, Keskuskoulun rehtori
Sanna Nouko, LHKK:n erityisopettaja
Ninni Parviainen, nuoriso- ja vapaa-aikapäällikkö
Jarmo Pynnönen, sivistysjohtaja
Jukka Rantanen, Forssan Suupparit ry.
Tomi Repo, poliisin edustaja
Lotta Saarenmaa, kaupunginhallituksen edustaja
Iina Sorvari, hyvinvointisuunnittelija
Sari Valtonen, varhaiskasvatus- ja perusopetuspäällikkö
Simo Veistola, Forssan Yhteislyseon rehtori
Kirsi Ylösmäki, Feeniks Basket -urheiluseura
Ajatus LastenForssan taustalla
LastenForssan taustalla on vahva tahtotila tehdä Forssasta paikka, jossa jokaisella lapsella on turvallinen, hyvä ja merkityksellinen arki. LastenForssa ei ole yksittäinen hanke, vaan kokonaisuus, jossa yhdistyvät arvot, asenteet ja konkreettiset teot. LastenForssan ytimessä on ajatus siitä, että lapsiystävällisyys syntyy arjen teoista. Se näkyy laadukkaina palveluina, lasten hyvinvoinnista aidosti välittävinä aikuisina ja yhteisenä tapana toimia. Kyse on koko yhteisön vastuusta: siitä, että jokainen lapsi kohdataan arvokkaana ja että hänen kasvuaan tuetaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Ajatus lapsiystävällisestä Forssasta syntyi vuonna 2006 valtuustoseminaarissa. Tällöin asetettiin kunnianhimoinen visio: Forssasta haluttiin Suomen lapsiystävällisin kaupunki vuoteen 2017 mennessä. Vähitellen vision tunnettuus kasvoi, ja vuodesta 2009 alkaen sen sisältöä alettiin määritellä tarkemmin sekä muuttaa käytännön toiminnaksi, jota voidaan myös arvioida ja kehittää.
Vuosina 2010–2011 lapsiystävällisyyden merkitystä pohdittiin laajasti yhdessä kuntalaisten, ammattilaisten ja päättäjien kanssa. Kyselyiden, palautteiden ja yhteisen keskustelun pohjalta syntyi forssalainen näkemys siitä, mitä lapsiystävällinen kaupunki tarkoittaa ja miten siihen päästään. Näin muodostui LastenForssa-kokonaisuus, joka yhdistää tahtotilan, osaamisen ja yhteistyön turvallisen ja viihtyisän kasvuympäristön rakentamiseksi. Kokonaisuus johti UNICEF Lapsiystävällinen kunta tunnustukseen vuonna 2017.
2006: Ajatus lapsiystävällisestä Forssasta sai alkunsa valtuustoseminaarissa. Tällöin asetettiin rohkea tavoite: Forssasta Suomen lapsiystävällisin kaupunki vuoteen 2017 mennessä.
2009: Vision toteuttamista alettiin suunnitella tarkemmin. Lapsiystävällisyyden sisältöä ryhdyttiin määrittelemään ja kehittämistyötä valmisteltiin käytännön tasolle.
2010-2011: Kuntalaisilta, ammattilaisilta ja päättäjiltä kerättiin näkemyksiä kyselyillä ja keskusteluilla. Näiden pohjalta syntyi yhteinen käsitys siitä, mitä lapsiystävällisyys Forssassa tarkoittaa. Näistä muodostui LastenForssa-kokonaisuus ja sen keskeiset palvelulupaukset.
2011: Kasvatuslautakunta hyväksyi lapsiystävällisyyspolitiikan. Samalla määriteltiin, että lapsiystävällisyys on ennen kaikkea tapa toimia: kaikkien aikuisten yhteinen vastuu lasten hyvinvoinnista.
2012-2013: Palvelulupaukset muutettiin konkreettisiksi teoiksi eri palveluissa, kuten varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja nuorisotyössä. Työtä tehtiin moniammatillisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Sivustomme käyttää evästeitä, jotta voimme taata sinulle sivuston toimivuuden ja hyvän käyttökokemuksen. Lisäksi voimme käyttää evästeitä analytiikka-, ja markkinointitarkoituksiin. Voit antaa suostumuksesi evästeiden käyttöön painamalla "Hyväksyn kaikki evästeet". Evästekäytännön löydät täältä.