Jätevesien käsittely

Asiasta tarkemmin  ympäristönsuojelun sivuilla.

• Uuden rakennuksen, laajennuksen tai muun rakentamislupaa vaativan toimenpiteen yhteydessä (hakuvaiheessa) on esitettävä pätevän suunnittelijan (KVV) tekemät suunnitelmat jätevesien käsittelyjärjestelmästä käyttö- ja huolto-ohjeineen.

• Rakentamislupa on haettava pelkän jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentamiselle, olemassa olevan järjestelmän muuttamiselle tai täydentämiselle, ellei sitä ole rakennusjärjestyksen mukaan vapautettu. Suunnitelmien tulee olla edellä mainitun vaatimustason mukaiset.

    Luvanvaraisuudesta on vapautettu kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentaminen,     kun 

    1) Rakennuspaikka sijaitsee asemakaava-alueen ulkopuolella ja jätevesijärjestelmään ei                     johdeta käymäläjätevesiä.
            Kysymyksessä on ns. harmaavesijärjestelmän rakentaminen, joka ei sijoitu pohjavesi- 
            tai   pohjaveden muodostumisalueelle,  vedenottamoiden varoalueille eikä                                          rantavyöhykkeelle (100 m).

    2) Rakennuspaikka sijaitsee asemakaava-alueen ulkopuolella ja jätevedet johdetaan                           rakennuspaikalla tiiviiseen jätevesisäiliöön. 

    3) Rakennuksessa on ns. kantovesi ja se sijoittuu muualle kuin asemakaava-alueelle tai                     ranta-alueelle. 

        Sekä asemakaava-alueella saunan vähäisten vesien imeyttäminen tontilla, kun saunassa            ei  ole paineellista vettä ja vettä ei käytetä peseytymiseen eikä veden imeyttämisestä                  seuraa ympäristön pilaantumisen vaaraa tai vettymisestä kosteusriskiä rakenteille.

• Viemäriverkon ulkopuolisilla alueilla hyväksyttäviä pientalojen jätevesien käsittelyjärjestelmiä umpikaivojärjestelmän ovat saostussäiliöjärjestelmät yhdistettynä maaperäkäsittelyyn (kolmiosastoinen saostussäiliö + maaimeytys tai -suodatus on yleisin ratkaisu) tai vaihtoehtoisesti jätevedet voidaan käsitellä hyväksyttävällä pienpuhdistamoratkaisulla.
• Erillisviemäröintijärjestelmässä WC-jätevedet eli mustat jätevedet johdetaan umpikaivoon ja harmaat jätevedet eli pesuvedet johdetaan saostussäiliöiden kautta maaimeytykseen tai -suodatukseen. Myös kuivakäymälöiden käyttö on suositeltavaa.
• Mikäli myöhemmin tulevat määräykset ja ohjeet edellyttävät, voidaan järjestelmän hyväksymisen jälkeenkin, käsittelyjärjestelmän rakentajalle antaa lisämääräyksiä (esim. erilaiset tehostusmenettelyt).
• Luvanhakija velvoitetaan dokumentoimaan maaperäkäsittelyn rakennusvaiheet ja vastaavan työjohtajan on tehtävä tarkastusasiakirjaan merkintä maaperäkäsittelyn suunnitelmien mukaisen rakentamisen tarkastamisesta.
• Mahdollisuus vanhojen järjestelmien täydentämiseen hyväksytään vain, jos olemassa olevien kaivojen laatu ja tiiveys voidaan erikseen osoittaa.
• Omakotirakentamista koskevia määräyksiä sovelletaan myös talviasuttaviin loma-asuntoihin.