Energiakaivo
Forssan seudullisen rakennusvalvonnan kaikki luvat ja ilmoitukset haetaan
sähköisen asiointipalvelun kautta, Sähköinen asiointi.
Maalämpökaivoa kutsutaan nykyisin energiakaivoksi, koska yhä useammin energiakaivoa käytetään sekä lämmittämiseen että jäähdyttämiseen.
Ympäristöministeriö 2013 on julkaissut oppaan, linkki toiseen palveluun:
"Energiakaivo: Maalämmön hyödyntäminen pientaloissa".
Oppaassa on kattavasti tietoa maalämmön hyödyntämisestä.
HUOM!
Käytöstä poistettu maanalainen öljysäiliö tulee kaivaa pois, kts.
ympäristönsuojelumääräykset
Maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun energiakaivon (maalämpökaivon) poraaminen vaatii rakentamisluvan. Maaperään sijoitettu maapiiri vaatii luvan vain pohjavesialueella. Vesistöön sijoitettu lämmönkeruuputkiston asentaminen vaatii aina rakentamisluvan.
Rakentamislain (751/2023 42 § 1. mom) mukaan energiakaivo vaatii rakentamisluvan. Rakentamislaki muutoksen jälkeen 1.1.2025 ei maalämpöpiirille eikä järvilämmölle enää haeta rakennusvalvonnasta rakentamisen lupaa (Rakentamislaki 751/2023 42§ ja HE139/2022 säännöskohtaiset perustelut 42§). (Maalämpöön siirryttäessä rakennuksen sisällä tehtävät muutostyöt saattavat edellyttää myös rakennusluvan hakemista.)
Vesistöön asennettava lämmönkeruuputkistoa varten tulee selvittää Lupa- ja valvontavirastolta vesilain mukainen ympäristöluvan tarve. (Järvilämpöön tarvitaan aina vesialueen omistajan suostumus putkien sijoittamiseen ja pitämiseen vesialueella. Joissakin erikoistapauksissa tarvitaan lisäksi vesilain mukainen sijoituslupa aluehallintovirastosta mm seuraavissa tapauksissa: kyse on järjestäytymättömästä vesialueesta, vesialueen omistaja ei anna suostumusta, johto sijoitetaan yleisen kulkuväylän tai uittoväylän, järvessä olevan liikenteellisesti merkittävän salmen, kapeikon tai merkityn veneväylän kohdalle.)
• Forssan seudun alueella on suuria ja valtakunnallisesti tärkeitä pohjavesialueita. Pohjavesialueiden sijainti tulee selvittää rakennusvalvonnasta tai ympäristövalvonnasta ennen hankkeeseen ryhtymistä.
• Pohjavesialueilla tulee selvittää etukäteen rakennusvalvonnan kanssa rakentamisluvan myöntämisen edellytykset.
• Pohjavesialueella on selvitettävä riskit pohjavesien mahdolliseen pilaantumiseen.
• Pohjavesialueilla maalämpöjärjestelmään tulee hakea vesilain mukainen lupa ennen kuin rakentamislain mukainen rakentamislupa voidaan käsitellä ja ratkaista.
Linkki pohjavesialueiden karttaan: vesi.fi-karttapalvelu
Vesilain mukaista lupaa maalämpöjärjestelmälle haetaan Etelä-Suomen aluehallintovirastolta (AVI).
Huom! Isommista hankkeista sekä veteen asennettavista putkista on pyydettävä lausunto lupa- ja valvontavirastolta ja liitettävä se rakentamislupahakemukseen.
Rakentamislain (751/2023 42 § 1. mom) mukaan energiakaivo vaatii rakentamisluvan. Rakentamislaki muutoksen jälkeen 1.1.2025 ei maalämpöpiirille eikä järvilämmölle enää haeta rakennusvalvonnasta rakentamisen lupaa (Rakentamislaki 751/2023 42§ ja HE139/2022 säännöskohtaiset perustelut 42§). (Maalämpöön siirryttäessä rakennuksen sisällä tehtävät muutostyöt saattavat edellyttää myös rakentamisluvan hakemista.)
Hankkeella tulee olla riittävän ajoissa pätevä asiantuntija, jolla on riittävät edellytykset ja tarvittava kokemus maalämpöjärjestelmän oikeaan mitoittamiseen. Tämä henkilö voi toimia myös hankkeeseen nimettynä pääsuunnittelijana, joka huolehtii rakentamislupaan liittyvien asiakirjojen kokoamisesta ja hakemuksen laatimisesta. Rakentamisluvalle on aina haettava vastaava KVV-työnjohtaja. Hän vastaa työn asianmukaisesta suorittamisesta ja luvassa olevien ehtojen noudattamisesta. KVV-työnjohtajalla tulee olla myös riittävä kokemus poraamisen riskien ja poraamiseen liittyvien asiakirjojen hallinnasta ja vastaa työn asianmukaisesta suorituksesta sekä vaadittujen etäisyyksien täyttymisestä. Mikäli pääsuunnittelijaa ei nimetä lupahakemukseen pienissä (yhden lämpökaivon) hankkeissa, tulee hankkeeseen kuitenkin hyväksyttää vastaava työnjohtaja.
Jos energiakaivo tehdään uudisrakentamisen yhteydessä, lupa sisällytetään uudisrakennuksen rakentamislupaan. Uudisrakentamishankkeen pääsuunnittelija koordinoi tällöin myös energiakaivoon liittyvät asiat ja vastaava KVV-työnjohtaja koordinoi poraamistyön asianmukaisen suorittamisen ja luvassa olevien ehtojen noudattamisen.
Rakentamisluvan myöntäminen ja luvan myöntämisen esteet:
Käytännössä rakentamislupa myönnetään, ellei sille ole estettä.
Luvan myöntämisen esteenä voi olla esimerkiksi se, että energiakaivo halutaan porata pohjavesialueelle, vedenottamon läheisyyteen, vaadittavat minimietäisyydet eivät täyty tai naapuri ei anna suostumusta porata kaivoa 7,5 m lähemmäksi kiinteistön rajaa.
Kaupungin / Kuntien ympäristönsuojelumääräyksiä on noudatettava.
Vesistöön asennettava lämmönkeruuputkistoa varten tulee selvittää Lupa- ja valvontavirastosta vesilain mukainen luvan tarve. (Järvilämpöön tarvitaan aina vesialueen omistajan suostumus putkien sijoittamiseen ja pitämiseen vesialueella.
Johtokartta tai rakentamisluvan asemapiirros on laadittava mittakaavassa ja siinä on esitettävä:
- energiakaivon sijainti tarvittavine mitta-, syvyys- / etäisyystietoineen.
Mikäli kiinteistön raja ylittyy esim. vinoreiän takia, tarvitaan rasitussopimus.
- hakijan vastuulla on selvittää kiinteistöllä kulkevat maanalaiset johdot tai muut rakenteet ja merkitä ne asemapiirrokseen.
Vaihtoehtoisesti voidaan liittää erillinen johtoselvitys lupaliitteeksi siinä tapauksessa, että kiinteistöllä kulkee maanalaisia johtoja.
- Pääsuunnittelija tai muu pätevä suunnittelija laatii ja allekirjoittaa asemapiirroksen. (nimen selvennys, suunnittelijan ammatti ja yrityksen nimi)
Ympäristö
Reiän poraamisen yhteydessä syntyy karkeaa kiviainesta ja kiintoaineen muodostamaa lietettä. Kiviaines ja liete tulee käsitellä siten, ettei siitä aiheudu haittaa naapureille tai ympäristölle (porausjätekontti). Niitä ei saa johtaa sellaisenaan vesistöön. Mikäli porausjäte käsitellään muulla tavoin, tulee ennen toimenpiteeseen ryhtymistä hyväksyttää menettely rakennusvalvonnassa.
Pintaveden pääsy porareikään on estettävä tiiviillä kaivo- ja kansirakenteilla. Kaikissa lämmönkeruujärjestelmissä on käytettävä ympäristölle mahdollisimman vaaratonta lämmönsiirtoainetta.
Maanalaisen öljysäiliön poisto:
Maanalainen öljysäiliö tulee poistaa maaperästä kaikkine rakenteineen. Ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen maanalaisen öljysäiliön poistamisesta, mikäli säiliön poistaminen on teknisesti hyvin vaikeaa tai poistaminen vaarantaa esimerkiksi asuinrakennuksen rakenteet.
Poikkeuslupa on haettava ennen energiakaivon rakentamislupahakemusta, ja päätös on liitettävä lupahakemukseen.
Poikkeamisesta ei saa aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ja sen edellytyksenä on säiliön tyhjentämisen, puhdistamisen ja tarkastamisen hoitaminen asianmukaiset luvat omaavan tarkastusliikkeen toimesta.
Täyttöputki tulee tulpata ja säiliön käyttö estää, ja säiliön sijainti tulee dokumentoida.
Suoritetuista toimenpiteistä tulee olla asiakirjat, jotka on liitettävä rakennusvalvonnan sähköiseen asiointipalveluun ja pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Porauksen jälkeen suoritettavat toimenpiteet:
Kiinteistön omistajan / KVV-työnjohtajan on toimitettava porausraportti rakennusvalvonnan sähköiseen asiointipalveluun, kun energiakaivo on valmis.
Ennen loppukatselmusta tulee tilata energiakaivon sijaintimittaus sekä KVV-vastaavan on täytettävä sähköisessä lupapalvelussa energiakaivon (järjestelmän) tarkastusasiakirja.
Loppukatselmus tulee tilata rakennusvalvonnasta.
Energiakaivon poraus hakemuksen laatiminen sähköisessä e-Permit lupapalvelussa : Ohje
Liite energiakaivon hakemukseen Liite tulee täyttää ja lisätä liitteenä lupahakemukseen.
Rakentamislupa käsitellään aina tapauskohtaisesti ja lupa voidaan evätä esimerkiksi tärkeillä pohjavesialueilla, alueilla joille on suunniteltu maanalaisia rakenteita tai tilanteissa, joissa maalämpöjärjestelmä on suunniteltu liian lähelle taulukossa esitettyjä toimintoja, tai maalämpöjärjestelmästä on ilmeistä haittaa naapurikiinteistölle.
- Etäisyydet maalämpöjärjestelmästä eri kohteisiin on esitetty ao. taulukossa.
- Maalämpöjärjestelmää ei saa sijoittaa vedenottamon suoja-alueelle.
- Pienemmät minimietäisyydet tontin rajaan nähden voivat olla mahdollisia, jos kyseessä on etäisyys tie-, puisto- tai viheralueen rajalinjalta. Tarvittaessa perustetaan rasite.
Kohde |
Minimietäisyys |
Lämpökaivo |
15 m |
Porakaivo (talousvesi) |
40 m |
Rengaskaivo (talousvesi) |
20 m |
Rakennus |
3 m |
Tontin raja |
Lämpökaivo 7,5 m, vaakaputkisto 1,5 m |
Kadun raja |
4 m |
Yleisen alueen raja |
6 m |
Kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä |
Kaikki jätevedet 30 m, harmaat vedet 20 m |
Viemärit ja vesijohdot |
5 m |
Vedenottamo |
500 m |
Taulukko:minimietäisyydet rakennettavasta maalämpöjärjestelmästä eri kohteisiin.
Maalämpökaivon poraamisesta on tiedotettava naapureita, mikäli asennusetäisyydet eivät täyty. Siitä on saatava naapurin kirjallinen suostumus (erillinen lomake).
Naapureiden yhteystietoja voi tiedustella rakennusvalonnasta.
Lomakeen kohta: Hankkeen sijoittaminen
Lomake naapurin kuuleminen (pdf)
- Kallioperän radonin pääsy huoneilmaan on estettävä läpivientien tiivistyksellä.
- Pintavesien pääsy kaivoon on estettävä tiivistyksillä tai rakentamalla kaivo riittävän korkealle maanpinnasta.
- Porauksessa syntyvä pöly ja liete on käsiteltävä niin, ettei siitä ole haittaa ympäristölle tai naapureille. Lietettä ei saa johtaa viemäriin tai vesistöön
Lämmönsiirtoaineina käytettävät kemikaalit
Käytettävä ihmisille ja ympäristölle haitattomia kemikaaleja:
- betaiini,
- etanoli, tai
- kaliumformiaatti.
Sallitut aineet ovat biologisesti hajoavia eikä niitä ole luokiteltu ympäristölle tai terveydelle varallisiksi.
Lämmönsiirtoaineena ei saa käyttää:
- Metanoli (helposti syttyvä, myrkyllistä hengitettynä, nieltynä ja iholle joutuessaan),
- Etyleeniglykoli (yli 25% liuokset luokitellaan terveydelle vaaralliseksi, lämpökaivoissa käyttöliuoksen pitoisuus on 41%),
- Propyleeniglykoli (kuluttaa happea, hajoamistuotteen pahan hajuisia, happipitoisuuden laskiessa rauta ja mangaani liukenevat veteen).


![Logo [Forssan kaupunki]](client/forssa/images/logo.jpg)





