Hukkakaura

Hukkakaura aiheuttaa jopa miljoonien eurojen tappiot vuosittain mm. torjunnan kustannuksina ja sadon heikentyneenä laatuna. Suomessa on voimassa laki hukkakauran torjunnasta ja lain tarkoituksena on torjua hukkakauraa ja estää sen leviäminen. 

Hukkakauran torjunta- ja ilmoittamisvelvollisuus

Laki hukkakauran torjunnasta (185/2002) velvoittaa:
- viljelmän tai sen läheisyydessä sijaitsevien alueiden haltijoiden huolehtimaan sellaisten toimenpiteiden suorittamisesta, joilla estetään hukkakauran esiintyminen ja leviäminen
- jokaisen joka tietää tai epäilee, että hänen hallitsemallaan alueella on hukkakauraesiintymä, josta ei ole aikaisemmin tehty ilmoitusta valvontaviranomaiselle, on ilmoitettava esiintymästä viipymättä alueen sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. 

Miksi hukkakaura on vaarallinen?

- kilpailee tehokkaasti viljelyskasvin kanssa – vesi, ravinteet, valo
- heikkokortinen ja lakoutuu herkästi
- käytännössä ei mitään rehuarvoa
- siemenlevintäinen, yksi yksilö tuottaa helposti 100 siementä/röyhy ja yksilössä voi olla viisi sivuversoa tai enemmän
- suurin osa siemenistä varisee jo ennen sadonkorjuuta
- itämiskyky maassa jopa 10 vuotta
- saastuttaa lohkoja salakavalasti, koska leviämisteitä on useita

Hukkakauran leviämisteitä

- tarkastamaton kylvösiemen – markkinoilla liikkuu ns. ”harmaan” siemenen kauppiaita
- tilan oman kylvösiemenen puhtaus kannattaa miettiä
- tilojen välinen siemen- ja rehukauppa
- yhteiset koneet, rahtipuimurit, kuivurit ja lajittelijat jne.
- maan siirrot, lannan levitys tilalta toiselle
- tulvat ja tuuli
- linnut, hirvieläimet ja jänikset
- peittämättömät viljan kuljetukset

Hukkakauran torjunta peltolohkoilta

Hukkakauran torjuntaan kannattaa paneutua ennakkoon. Torjuntatarpeita pitää miettiä hyvissä ajoin ennen viljely- ja kasvinsuojelusuunnitelmien tekoa jotta voi valita sopivat viljelyskasvit ja -tekniikat Kasvukaudella lohkojen tarkkailu kannattaa aloittaa ajoissa heinäkuun alusta lähtien.

Kitkemällä mahdollisimman tarkoin heti ensimmäiset, säästetään myöhempien vuosien torjunnassa. Tarkkailua ja kitkentää suoritetaan viikon välein noin 2-4 kertaa koko peltolohko, myös pientareet. Koko kasvi nyhdetään maasta juurineen muovisäkkiin, viedään pois pellolta ja poltetaan. Jos kitketään pelkkä röyhyllinen korsi, ehtivät sivuversot röyhylle ja varistavat siemenensä peltoon. Mikäli kitkennällä ei enää pystytä saamaan hukkakauraista kasvustoa pois, se on niitettävä ja kuljetettava pois pellolta hävitettäväksi esim. hautaamalla syvälle maahan.

Pahoin saastuneet lohkot, joilla kitkentä ei riitä, on torjuttava kemiallisesti. Hukkakauran torjunnassa tärkeää on oikea ruiskutusajankohta (ei liian aikaisin!) sekä aineiden oikea käyttömäärä (ei saa tinkiä!).

Hukkakaurarekisteri on julkinen

Hukkakauran saastuttamat lohkot on merkitty hukkakaurarekisteriin, joka on julkinen.
Maaseutuelinkeinoviranomaisen on kerrottava lohkon/lohkojen hukkakauratilanne asiaa tiedusteltaessa. Varsinkin lohkojen hallinnanmuutosten yhteydessä kannattaa tarkistaa hukkakauratilanne.

Hukkakaurattomuustarkastus

Jos tilalla ei enää ole hukkakauraa havaittu, voi tila pyytää hukkakaurattomuustarkastusta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta päätukihaussa peruslohkolomakkeella 102A. Lomakkeelle merkitään hukkakauratilanteeksi 2(=ei hukkakauraa, tilaa tarkastuksen). Tarkastusta voi myös pyytää vapaamuotoisella hakemuksella 31. päivään toukokuuta mennessä. Hukkakaurattomuustarkastus tehdään peruslohkoittain kesällä, hukkakauran ollessa röyhyllä, kahtena peräkkäisenä vuotena. Jos hukkakauraa ei havaita, lohko vapautuu rekisteristä.

Hukkakaurattomuustarkastusta ei voida suorittaa jos:

- peruslohkolla viljellään kauraa, rypsiä, rapsia, sinappia, ruista, kuminaa tai perunaa
- lohko on nurmella tai kesannolla
- lohkolla on torjuttu hukkakauraa (huom myös käsin kitkentä on hukkakauran torjuntaa)
- lohko on niitetty tai pahoin lakoutunut

Eviran hukkakaurasivut