Kaupungin kehitys

Harjumaisema. Loimijokilaakso. Viljelysaukeat.
Puuvillateollisuus. Kehräämö ja Kutomo. Teollisuuslaitosten asuinalueet.
Pientaloalueet eri vuosikymmeniltä.
Keskustaajama etelässä, haja-asutusalueet, Matkun ja Koijärven kylät.

1840 -

Kehräämön toiminta alkaa 1849. Wahreninkadun pytingit ovat Forssan kaupungin ensimmäinen suunniteltu alue. Tehdas rakennuttaa myöhemminkin asuinalueita kokonaissuunnitelmien mukaan.

1850 -

Kutomon toiminta alkaa 1856. Viksbergin pytingit rakennetaan 1855-58.

1870 -

A.W.Wahren määrää Ronttismäkeen "asemakaavan". Linjoiksi nimetyt kadut syntyvät.

1920 -

Forssasta tulee kauppala 1923. Arkkitehti Bertel Jung laatii Forssan kauppalan ensimmäisen asemakaavan 1927. Suunnitelmaan kuuluu katu- ja aukiosommitelmia ja nelikerroksisten kivitalojen umpikortteleita.

1930 -

Talsoilan alueen asemakaava valmistuu 1937, laatijana Lahden kaupungingeodeetti, insinööri Lauri Kautto. Kaava edustaa "täysin uudenaikaista arkkitehtuuria". Turuntiestä tehdään komea puistokatu. Kaavaan sisältyy 367 pientalotonttia. Teatteritalo valmistuu 1939, suunnittelija Toivo Paatela.

1940 -

Jungin suunnitelmien umpikortteleita muutetaan omakotitonteiksi, korttelirakenne muutetaan avoimeksi. Kautto jatkaa omakotialueiden kaavoitusta. Puistolinna, Jarl Eklundin suunnittelema kerrostalo, valmistuu 1940 Hämeentien ja Kartanonkadun kulmaan.

1950 -

Kauppala alkaa kasvaa. Kaavoja laaditaan tarpeen mukaan pienille osa-alueille. Kaupungin kokonaishahmo muodostuu vaihtelevaksi. Kaupunginarkkitehti Yrjö Mykkäsen suunnittelema linja-autoasema valmistuu 1958. Koulukadun kerrostalot valmistuvat, suunnittelijat Eino Tuompo ja Jaakko Tähtinen. Uudet Helsinki-Pori ja Hämeenlinna-Turku valtatiet rakennetaan. Keskustan sisääntuloväylää Turuntien päässä suoristetaan ja levennetään.

1960 -

Forssasta tulee kaupunki 1964. Prof. Olli Kivinen laatii yleiskaavan 1967. Kerrostaloja rakennetaan keskustaan torin ja Kartanonkadun ympäristöön sekä Viksbergin alueelle. Viksbergiin suunnitellaan 60 hehtaarin alueelle 3000 asukkaan kaupunginosaa.

1970 -

Kerrostaloja rakennetaan Korkeavahan Pappilanhakaan, Tölön alueelle ja Kartanonpuiston alueelle. Pientaloja rakennetaan lisää. Säilyttäviä asemakaavoja aletaan laatia vanhoille alueille. Kalliomäen asemakaavan muutos 1978. Uusia pientaloalueita kaavoitetaan keskustan pohjoispuolelle.

1980 -

Sortohaan alue kaavoitetaan. Uusia pientaloalueita kaavoitetaan keskustan länsi- ja itäpuolelle. Asuntomessut Paavolassa 1982. Uusikylän asemakaavan muutos Kauppakadun länsipuoliselle alueelle 1989.

1990 -

Keskustaajaman yleiskaava 1993. Kehräämön alueelle säilyttävä asemakaava 1993. Uusikylän asemakaavan muutos Kauppakadun ja Loimijoen väliselle alueelle 1997.

Forssan kaupungissa siirrytään kokonaan atk-avusteiseen kaavasuunnitteluun 1997. Kaupunkisuunnittelun käytössä on MicroStation- ja Stella -ohjelmistot. Ajantasa-asemakaava siirretään numeeriseen muotoon vuoden 1998 aikana.

Yleiskaava

Forssan keskustaajaman alueella on kaupunginvaltuuston vuonna 1993 hyväksymä yleiskaava (noin 5600 ha, reilu viidennes kaupungin pinta-alasta). Kuhalanaukea-Kaalikorven alueella keskustaajaman eteläosassa on vahvistettu osayleiskaava.

Keskustaajaman kokonaisrakenteen perusta on jo Olli Kivisen yleiskaavassa hahmoteltu keskustakolmio sekä Jokioinen-Forssa-Tammela nauhataajama. Keskustatoiminnot ja kaupunkimainen kerrostaloasutus sijoittuvat kahden risteävän valtatien (VT2 ja VT10) väliin.

Asemakaava

Vahvistettuja asemakaavoja on noin 1400 ha. Kaavoitettuja asuin- ja työpaikkatontteja on tällä hetkellä riittävästi. Kaupunkisuunnittelun tärkeimpiä tehtäväalueita on ympäristöön sopeutuvan täydennysrakentamisen vaatimat kaavamuutokset.

Vuonna 1998 laaditaan Kutomon alueelle kaavamuutos, jonka mukaan vanhat teollisuusrakennukset säilytetään ja alueelle rakennetaan marketmyymälä. Myös torin ympäristön liikerakentamista tutkitaan. Järvenpään alueelle Kaukjärven pohjoispuolelle on kaavoitettu 15 uutta omakotitonttia.