Opetussuunnitelma

Opetuksen järjestämisen lähtökohdat

Perusopetuksen arvopohja

Forssan kaupungin sivistystoimen arvot on koottu yhteistyössä virkamiesten, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kesken osana kaupungin strategiatyötä. Kaupungin tavoitteena on olla talousalueen viihtyisän asumisen, monipuolisen koulutuksen ja palvelujen keskus. Forssan sivistystoimen toiminta-ajatuksena on tuottaa ja järjestää kilpailukykyisiä ja laadukkaita sivistys-, vapaa-aika- ja ruokapalveluja asukkailleen sekä osin koko seutukunnalle.

Opetuksen toteuttaminen

Oppimiskäsitys

Opetussuunnitelman perusteissa noudatetaan oppimiskäsitystä, jossa oppiminen ymmärretään elinikäiseksi, yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen omaksumiseksi.

Oppiminen on

• aktiivista ja tavoitteellista toimintaa,
• opittavan aineksen käsittelyä ja tulkintaa,
• yksilöllistä sekä yhteisöllistä,
• itsenäistä ja yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi sekä tilannesidonnaista ja elinikäistä

Tavoitteellista oppimista tapahtuu

• opettajan ohjauksessa,
• vuorovaikutuksessa erilaisten ryhmien kanssa ja
• itseopiskelussa.

Opittavana on

• uusia tietoja ja taitoja
• oppimis- sekä työskentelytapoja.

Oppiminen riippuu

• oppijan aiemmasta tietopohjasta,
• motivaatiosta sekä
• oppimis- ja työskentelytavoista.

Oppimista tukee

• oppijan aktiivisuus ja
• vastavuoroinen yhteistyö.

Oppiminen avaa

• mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja sen merkityksiä sekä
• mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan.

Työtavat

Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja sekä tiedonhankintamenetelmiä. Opettaja opettaa ja ohjaa oppimista sekä työskentelyä. Hän valitsee käytettävät työtavat.

Työtapojen tehtävänä on kehittää

• oppimista,
• ajattelua
• ongelmanratkaisutaitoja,
• työskentelytaitoja,
• sosiaalisia taitoja,
• aktiivista osallistumista
• tiedonhakutaitoja, sekä
• kriittisyyttä tiedon arvioinnissa

Työtapojen tulee antaa mahdollisuus

• luku- ja kirjoitustaidon tukemiseen
• luovaan toimintaan,
• elämyksiin ja
• leikinomaiseen toimintaan.

Työtapojen valintaperusteita ovat

• oppimishalun virittäminen,
• oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen huomioiminen,
• tavoitteellisen työskentelyn aktivoiminen,
• tietorakenteiden jäsentymisen edistäminen,
• tiedon hankinnan,
• soveltamisen ja arvioimisen kehittäminen,
• oppilaiden keskinäisen vuorovaikutuksen tukeminen oppimistapahtumassa,
• sosiaalisen joustavuuden,rakentavan yhteistyön ja vastuun kantamisen edistäminen, 
• oppilaan oman oppimisen, arvioinnin ja reflektoinnin valmiuksien kehittäminen,
• oppimisstrategioiden ja taitojen soveltamisen kehittäminen,
• oppilaan oman oppimisen ja mahdollisuuksien tiedostamisen kehittäminen,
• erilaiset oppimistyylit,
• yksilölliset kehityserot ja taustat ja yhdysluokkien ja esiopetusryhmien tavoitteiden ja omaleimaisuuden huomioiminen

Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus

Tavoitteet ja toimintaperiaatteet

Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksessa pyritään turvaamaan oppilaalle mahdollisuus edetä oppimisessaan omien kykyjensä ja taitojensa mukaisesti. Oppilaan tulee saada tarvittava tuki oppimisensa turvaamiseksi, jotta estetään oppimisen ongelmien syveneminen ja mahdollinen myöhempi syrjäytyminen.

1. Lähikoulun periaate

Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus järjestetään lähikoulussa aina silloin, kun se on mahdollista ja oppilaan tarvitsemat tukitoimet voidaan siellä toteuttaa ( POL 17§). Ellei erityisopetukseen siirretyn tai otetun oppilaan opetuksen järjestäminen lähikoulussa ole mahdollista tai oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista voidaan opetus kokonaan tai osittain järjestää erityisluokalla.

Kun yleisopetukseen integroidaan erityistä tukea tarvitseva oppilas, taataan riittävät resurssit oppimisen tuen järjestämiseksi ja tuen saanti erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle sekä opetusryhmälle /opettajalle.

Erityistä tukea tarvitsevien opetusta järjestettäessä yleisopetuksessa huomioidaan seuraavat seikat:

• vanhemmat sitoutuvat opetusjärjestelyihin
• koulun tilat soveltuvat opetukseen
• opettajat ja muu henkilökunta sitoutuvat opetukseen
• opettajille tarjotaan täydennyskoulutusta ja työnohjausta
• opetusryhmät ovat kooltaan riittävän pieniä
• koululla on riittävästi erityisopetusresurssia
• tarkoituksenmukaisen oppimateriaalin ja opetus- ja apuvälineistön saanti turvataan
• mahdollisuus tarvittaviin tukitoimiin ja moniammatilliseen yhteistyöhön

2. Koulun ja kodin yhteistyö

Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa. Vanhemmat ja koulu tukevat yhdessä oppilaan oppimista, kasvua ja kehitystä.

3. Yhteistyö esiopetuksen ja päivähoidon kanssa

Erityistä tukea tarvitsevan lapsen opetuksen järjestämisessä esiopetus ja koulu toimivat yhteistyössä vaikeuksien varhaisessa tunnistamisessa , opetuksen suunnittelussa ja tukitoimien jatkumon varmistamisessa. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen järjestetään siirtopalaveri, johon osallistuvat vanhemmat, esiopetuksen opettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja, perusopetusryhmän opettaja, erityisopettaja ja mahdollisesti muut lapsen kuntouttamiseen osallistuvat tahot.

4. Tukipalvelut ja yhteistyö asiantuntijoiden kanssa

Koulu tekee tiivistä yhteistyötä oppilasta kuntouttavien asiantuntijoiden kanssa, kuten fysioterapeuttien, musiikki-, toiminta-, SI- ja puheterapeuttien kanssa. Terapioita on mahdollisuus toteuttaa kouluaikana ja koulun tiloissa.

Koulu käyttää koulupsykologin ja kasvatusneuvolan tutkimus- ja kuntoutuspalveluja tarvittaessa.

5. Oppimisvaikeuksien varhaisen tunnistamisen periaate

Oppimisvaikeuksien tehokkaan kuntoutuksen kannalta on tärkeää niiden mahdollisimman varhainen toteaminen. Opetushenkilökunnalle esi- ja alkuopetuksessa työnantaja antaa riittävät valmiudet oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja niistä kärsivän lapsen tukemiseen.

6. Riittävien ja monipuolisten erityisopetuspalvelujen tarjoaminen

Erityisopetus suunnitellaan kunkin oppilaan yksilöllisistä tarpeista lähtien. Erityisopetus on tarkoitettu tukemaan ja täydentämään yleisopetusta.

7. Erityisopetuksen ja yleisopetuksen yhteistyö

Yleisopetus ja erityisopetus toimivat kiinteässä vuorovaikutuksessa keskenään. Näin taataan erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen tarkoituksenmukainen ja joustava toteutus.

8. Opetuksen suunnitelmallisuus

Erityisopetus on suunnitelmallista. Kunkin erityisoppilaan kohdalla seurataan ja arvioidaan tukitoimien riittävyyttä ja tuloksellisuutta.

Osa-aikainen erityisopetus

Lieviä oppimisen vaikeuksia voivat olla esim. lukemisen, kirjoittamisen ja puheen vaikeudet. Vaikeudet voivat liittyä jonkin tietyn oppiaineen esim. matematiikan tai kielen oppimiseen. Ne voivat ilmetä myös tarkkaavaisuuden, hahmottamisen, motoriikan, aistitoimintojen tai sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöinä.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan Forssan jokaisessa perusopetusta järjestävässä koulussa. Osa-aikaista erityisopetusta antavia erityisopettajia on kuusi.

Laaja-alaiset erityisopettajat tukevat myös mahdollisuuksien mukaan integroitujen Erityisoppilaiden opetusta yleisopetuksen luokassa.

Niillä kouluilla, joissa toimii esiopetusryhmä, on myös esiopetuksen oppilailla mahdollisuus saada laaja-alaista erityisopetusta.

Klinikkamuotoista osa-aikaista erityisopetusta annetaan luokilla 7-9.

Erityisopetussiirtoja koskevat menettelytavat Forssassa

Oppilas voidaan siirtää tai ottaa erityisopetukseen vasta, kun on tutkittu muiden tukitoimien
(yleisopetuksessa eriyttäminen, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus ) vaikutus lapsen oppimiseen ja työskentelyyn ja oppilaan oppimisvaikeudet on tutkittu.
Mikäli em. tukitoimet eivät ole tuloksellisia harkitaan oppilaan siirtämistä erityisopetukseen yhdessä tai useammassa aineessa tai siirtämistä luokkamuotoiseen erityisopetukseen.

Oppilasta koskevat siirto- ja yksilöllistämispäätökset tehdään aina yhteistyössä vanhempien kanssa.

Koulun oppilashuoltoryhmä valmistelee asian yhdessä koulupsykologin kanssa.
Ennen erityisopetussiirtoa oppilaalle suoritetaan psykologiset ja/tai lääketieteelliset tutkimukset tai sosiaaliset selvitykset.

Erityisopetussiirtopäätökset tekee sivistystoimenjohtaja koulun oppilashuoltoryhmän esityksestä ja/tai huoltajien toiveesta . Päätökseen liitetään koulupsykologin lausunto ja huoltajien suostumus. Myös yhden aineen yksilöllistämisestä on tehtävä erityisopetussiirtopäätös.

Erityisopetussiirroissa on aina pyrittävä tekemään päätökset yhteisymmärryksessä huoltajien kanssa. Mikäli huoltajat eivät suostu siirtoon ja erityisopetussiirto katsotaan oppilaan kehityksen ja opetuksen turvaamisen kannalta välttämättömäksi, siirtopäätöksen voi tehdä kasvatuslautakunta.

Päätös erityisopetuksesta voidaan purkaa samoin menettelytavoin kuin se on toteutettukin.

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

HOJKS:n laatimisen käynnistää oppilaan opettaja ja tekee sen yhdessä erityisopettajan, lapsen huoltajien, avustajan, tarvittaessa päivähoidon edustajan ja muiden lasta kuntouttavien tahojen kanssa.

HOJKS tarkistetaan noin kaksi kertaa vuodessa tai tarvittaessa useammin.
HOJKS on oppilaan opetuksen apuväline, jonka avulla seurataan oppimista ja tukitoimien riittävyyttä ja tehokkuutta.

HOJKS on luottamuksellinen asiakirja, jota säilytetään niin, ettei sivullisilla ole mahdollisuutta tutustua siihen ilman lupaa. Ei kuitenkaan yhdessä oppilaskorttien kanssa. HOJKS:n siirtämiseen oppilaan mukana koulusta toiseen tarvitaan huoltajien suostumus.

Erityistä tukea tarvitseva lapsi päiväkodista kouluun

Erityistä tukea tarvitsevan lapsen kuntoutus ja tuen tarve kartoitetaan ja suunnitellaan heti, kun tuen tarve on havaittu. Kun oppimiseen liittyvät riskitekijät havaitaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, voidaan oppimisvaikeuksien syntymistä ennaltaehkäistä tai lieventää. Siirtymävaiheessa lähettävä taho yhteistyössä vanhempien kanssa tiedottaa tuen tarpeesta ja laadusta vastaanottavalle taholle. Näin varmistetaan tuen jatkuvuus päiväkodista esiopetuksen ja edelleen alkuopetukseen.